keskiviikko 5. maaliskuuta 2014

saalispuoli koirissamme..





jotkut ovat syntyneet saaliiksi..
jotkut saalistajiksi
Pasi tö kääpiösnautseri

Saalisvietti.. (nälkä)
viettiärsyke -> liike
viettikäyttäytyminen-> saalistaminen; hyökkäys ; varmuus
viettipäämäärä-> saaliin kiinnisaaminen
edut-> varma = ->oppiminen mahdollista
haitat-> kyllääntyvä alue
Vanha pohtii taas ilman hallinnollistieteellisperusteellisia ajatuksia.. ja kokemuksia


Saalivietti koirassa.. on arvostettu korkealla , ja tässä kohtaa olen kuitenkin itse niin erilainen nuori, että asia siinä mielessä.. koiran suurimpana voimanlähteenä on minulle itselleni ylitsepääsemätön ongelma. Arvostan saalispuolta koirassa ja todellakin tunnen ja tiedän sen koulutukselliset hyödyntämiskohteet. Tunnistan miksi saalisvietti on yksi arvostetuimpia osioita koirassa, jos näitä koiranominaisuuksia nyt voi yleensä ottaa käteen kokonaisuudesta pilkkoen ja tutkailla erikseen,  Erikseen käteen otettuna, tämä saalispuoli on hyvin hyödyllinen puoli koirassa kaiken kouluttamisen kannalta. Vaan koiran vahvuutena yksin, saalispuoli ei ole se minun tärkein juttu..
Saalispuoli on kuitenkin se koiramme leikkisä ja iloinen puoli. Sitä hyödyntäen kouluttaminen on mukavaa ja kivaa yhteiseloa.. Ihmisen mielellä ajateltuna sitä vapaa-ajan viettoa parhaimmillaan.


nemo.. ja ajatus
tuleeko se lupa lähteä vai ei..
 
nemo ja jahtaamisen iloa
Käsitteistä puhuttaessa tulee aina muistaa että niiden näkeminen/ja määrä josta puhutaan perustuu kokemukseen.  Siihen mitä ihminen elämässään ja mihin voi verrata arviointiaan jonkun ominaisuuden kohdalla. Mielikuva hyvä saalis; vahva puolustus.. niiden merkitys liikkuu aikajanalla tuhat potenssiin ääretön sen mukaan mitä asiasta        puhuva ihminen on oikeasti elämässään nähnyt
kun koiran ominaisuuksia koitellaan..


Mutta saalisvietti ; sitä hyödynnämme niin monella alueella koiramme koulutusta sen elämän matkanvarrella


Kuitenkin...
  Nykymaailmassa se koiran koittelu on aika vähäistä.. eli se oikea  koittelu muuttuu kokoajan astetta kevyemmäksi.. ja kauhuskenaarioni on.. että ne oikeat eläimen ominaisuudet koirissamme vahvimmillaan tulevat hyytymään eläimissämme, muuttumaan kielletyiksi , ja haluamme vain pikkukivaa elämäämme.Miltä se sitten tuntuu kun on saanut maistaa ja tuntea..
Omalla kohtaa on sattunut suuri kunnia työskennellä vuosien mittaan koirineni erilajeissa niiden kanssa jotka oikeasti tietävät mitä koira parhaimmillaan on.. ja miltä se tuntuu.. kun sen ominaisuudet uskalletaan valjastaa täydellä teholla.. ominaisuus kuin ominaisuus ihmisen käyttöön.

mutta alan pohtia.. ja nimenomaan ajatukset ovat omiani – en usko että niitä monikaan allekirjoittaa näin..
Miksi.. koska oma arvostukseni on koiran voima.. ja sellaisena kuin sen koirassa haluan..näkyvän.. se ei synny lähinnä kuitenkaan saaliinpuolelta.

Mutta siis siihen saalispuoleen
Onko saaliilla käyvä koira vaarallinen..  On.. tässä tilassa päämäärä on ote.. kiinnisaaminen eli puru..


varmuus..
 ja kontrana  saaliin vannominen ominaisuutena kaiken yli..
Omassa ajatusmaailmassani olen sitä mieltä, että  joskus(useinkin)  mennään ajatuksellisesti hieman saalispuolta ihannoidessa yli kaiken. Ymmärrän saaliin tärkeyden ja kuinka olennainen osa se on koirassa vaan jos  näin ääneen ajatellen saan sanoa niin joskus vain mennään asian suhteen ja painostusten osumissa  mielestäni hieman väärään suuntaan .

 Miksi niin ajattelen, saaliista joka on ns. varma alue kuitenkin

 Saaliin kautta syntyy ”ajonopeus” ja saaliin kautta ehkä nimenomaan tottikseen saadaan sellainen turnauskestävyys ilman loppupeleissä sen  isompaa vaivannäköä, onhan ominaisuus itsessään on rakentunut ”lopputuloksen odottamisen”  keskelle, eli eläimen oletukselle, että päämäärään pääsy on kyttäämisen ja nopeiden jalkojen lopputulos.

Koiran tottelevaisuuskoulutuksessa jo havaittavaa on, että  saalispuolellakin on ja ilmenee ongelmansa joka valitettavan usein tulkitaan  voimavaraksi vaikka pohjimmiltaan koira osoittaakin heikkoutta ”väistäessään” otteeseen, päämääräänsä.  Ihmisen näkemättä ymmärtämättä koiransa tilaa se  onkin koira joka paineistuu aika pienistä asioista, perustason vaatimuksista.  Paineistumisen kautta syntyy epävarmuus (jota omalla tavallaan sitäkin voi koekoiran kannalta nimittää positiiviseksi ongelmaksi saaliskoiralla  jonka se sitten kanavoi tunnetilansa päämäärään,  pysyen näennäisen varmana suorituksessaan.

Ongelma jota ei ehkä havaita on se että päämäärä ei olekaan enää niin se ote ja kiinnisaaminen voitonmerkkinä vaan  koiran päämäärä onkin ainoastaan pääsy paikkaan nimeltä turva-alue ja  paineen kanavointi, rauha. Tottis reeninkin aikana  Ei n nähdä tai uskalleta kohdata ajatusta eli sitä milloin koira ”väistää” otteeseen koska se ei muuta uskalla. Arvostetaan nuorella koiralla jopa sitä irroittamattomuutta .. pitäen sitä vahvuutena ..joka pohjimmiltaan onkin ongelmien /paniikkitilan purkamista ; ja koira silmät kiinni vain pitää kiinni.. paniikkipuru, turva-alue.. uskaltamattomuus irrottaa… jos se siihen asiaa ymmärtämättä pakotetaan..se iskee johonkin muualle.

varmuus:
Varmuus ei aina eikä useinkaan ole sitä ettei reagoi uhkaan..aktivoitumalla puolustuspuolelta  se voi myös vaan olla puute.. Saaliskoira, väittäisin..jolla tämä asia konkretisoituu laamautumisena erilaisiin kohteisiin:)..
Nuorena erialisilla alustoilla ja tietyissä tilanteissa ovat varmempia tilanne näyttää varmalta ja hyvältä. Ilman puolustuspuolta kynnys reagoida epämiellyttäviin asioihin on korkeammalle asettunut. Koira  ei koe tarvetta reagoida toiselta puolelta asiaa sen kummemmin tutkien kohdetta epäilyttävänä  josta syntyisi tervekkin epävarmuus, nuoreen eläimeen .  Terve ”epävarmuus”on omasta mielestäni se  millä laji säilyy ja mikä antaa voiman taistella elämän puolesta silloin kun kyse on lajinsäilymisestä joten näin ollen nimenomaan on  huomioitava on, että   ominaisuuden olemattomuus nuoressa koirassa on myös puute: ).. jos olla ”puhdas” saaliskoira, havainnoidaan  nuoressa eläimessä  sokeutena kaikelle ympäristölle ja reagoimattomana outoihin juttuihin näkemättä että kuten nuoren eläimen kuuluisi toimia terveen tutkimisen kautta hämmästellen  menona joka paikkaan..

ajateltavaa- en vain oikein osaa pukea sanoiksi mutta..
Varmuus ei aina ole aivan sama asia kuin rohkeus.. ja rohkeus on se mikä määrittää koirastamme sen mitä se tekee kun sitä oikeasti  koetellaan.. Rohkeus on ominaisuus joka jää jäljelle sen jälkeen kun se varmuus on horjutettu..Nimenomaan kun haetaan varmalle koiralle esiin se tilanne  jossa koira ei toimi enää varmuus  alueella, vaan sen täytyy käsitellä asiaa jossa se on epävarmalla tolalla.. eli säilyttää silti toimintakykynsä.. vaikka tilanteen hallinta vaatii tai  ehkä tulee vaatimaan puolustusta / väistämistä tai hyökkäystä.  Toinen koira menee ihan tyhjäksi.. ja toinen koira joka vastaa vähän erikanavalta vasta käynnistyy tässä kohtaa sieltä varmalta puolelta.. koska siihen puoleen  tarvitaan muutakin kuin hyvä saalis.

Saalis on kyllääntyvä laji.. puolustus puoli on aina aktivoitavissa.. kuulostaa yksinkertaiselta ja siltä että kyse kyllääntymisessä on vain ja ainoastaan mahantäytöstä.. mutta lauseessa on nimenomaan kyse siitä mitä tapahtuu sitten kun ei ole enää mitään minkä vuoksi toimia.. muuta kuin säilyminen hengissä kun olet loppu... ja on käynnistyttävä tyhjästä.
Mutta hyvä saaliskoira.. kyllä se aina nykymaailmassa on toimiva peli, ja tulosta varmasti sillä aikaan saadaan.


Työväline
Koiraa koulutettaessa saalis on hyvin olennainen osa ja tekijä siihen minkälainen sitä koiraa on kouluttaa ja miten se kouluttaminen tullaan tekemään.. Lähestyn asiaa tottiksen kautta koska se on se saaliin näkyvin ja elämää helpottavina työskentelyalue.. ja asia  joka on koiralle vaikein laji.. koska tottelevaisuus  vaatii koiralta puhdasta miellyttämisenhalua..kauneimmillaan,. Näin ollen nimenomaan  tottiksessa tarvitaan aina se puoli että koiralla on tarve miellyttää jotta saavutetaan jotakin, sille mieluista ja mielentilaa ylentävää . Saalispuolelta aukeavassa koirassa tämän  puolen kestävyyttä koirassa on aina enempi pinnassa..  Nimenomaan silloinkin kun tekeminen ei ole kovin haastavaa ja sisuksia koittelevaa.  se haluaa niin paljon jotakin.. että tylsä tekeminenkin saa sen voiman saalispäämäärän kautta johon se pääsee  miellyttämällä ja aktivoimalla ohjaajaa omalla innokkaalla käytöksellä. Miellyttäminen halu miellyttää liittyy puhtaaseen saaliskäyttäytymiseen - huom; omasta mielestäni aika voimakkaasti. Vahvan saaliin omaava koira ei yleensä ole niinkään reaktiivinen  tottista rakennettaessa vaan se luontaisesti hakeutuu siihen pitkäkestoiseen tilaan  sille riittää haasteeksi se odottaminen.. ja saalispäämäärään pääsemisen mahdollisuus. Hyvä saaliskoira väittäisin sattuu paremmin nykyajan koulutusajatuksiin.. se on  noin yleisesti ajatellen positiivisemmin keinoin rakennettavissa oleva koira.

Suojelma
Tärkeä väline lajissa suojelu  saalisvietti nimenomaan on  koiran käsitellessä aggressiotaan..se tarvitsee vietinvaihdossa saalispuolen jonka kautta se kanavoi tunnetilansa  paineet; kiihtymyksen ;  siirtyessään aggressiolta  puruun..  hyvä kaksiviettinen koira jolla on hyvä hermorakenne kykenee kanavoimaan nimenomaan aggressionsa saalisvietin kautta .. puruun.. joka  tuottaa sitten niitä kisaonnistumisia ja näyttäviä suorituksia. Tätä välinettä useat rohkeat hakevat myös tottiksessa käyttöön.. puolustuspuolen kautta saaliin vahvistaminen käyttöön tottiksessa, ei helppoa.

Saalispuolen puutteet tai ongelma kun koiran saalispuoli ei ole se ensimmäinen osa sitä koiraa
Ongelma joka tottista rakennettaessa on joskus hyvinkin haastellinen kun saalispuoli ei ole se koiran moottori puhtaasti eli koira jolla saalis ei ole se vahvempi puoli..tälläinen koira  tietyssä kohtaa vetäytyy sen vahvan johtajan vierellä virkamiesmäiseksi suorittajaksi  koska vahvaa laumanjohtajaa kohti /kohtaan ei voi käyttää sitä puolta mikä sen koiran voima on.. ja vahva koira asettuu tunneliin tottiksen ajaksi, virkamiesmäiseksi suorittajaksi..sen miellyttämishalu ei ole niin pinnalla- se on jäyhä jöröttäjä, jonka pitää hieman suuttua- kokea kuormitusta jotta se herää eloon.  Eron näkee kun kun tekemisen kohde on joku ulkopuolinen.. jolloinka taas koira yhdessä ohjaajan kanssa  astuu toiseen rooliin, rooliin josta voima ja saalispuolikaan eivät ole ongelmat.. vaan koira herää henkiin.

Tulkintaongelmia.. vai ongelmia saalispuolella
ovatko kaikki koirat joilla saalispuolen kohdalla ajatellaan olevan  nuorena on ongelmia..eli kanavointi ei synny luonnostaan nuorena..ovatko ne heikkohermoisia: ).. mielestäni eivät.. Loppudilemmanan sanoisin että omasta mielestäni  asia on jopa toisinpäin mielestäni.  Asia on vaikea eikä omasta mielestäni aina  osata tulkita mikä on sitä negatiivista epävarmuutta ja mikä on sitä tuottavaa..epävarmuutta  silloin ja kun ja jos koira ei ole ”saalispimpula”. Usein unohdetaan, että se toisentyypin koira kokee uhan nuorena aika eritasolla.. se on sille totta  ja kun koira valmistuu.. se tosi tulee vastapuolen silmille, joka herkästi joutuu ajautuaan epävarmuuteen kun koiran vahvuus astuu esiin tältä toiselta puolelta. 
Saaliskoirasta sama asia haetaan useinkin turhauttamalla, ja se on sitä kiivasta pikkulapsen tahtoo kaikki suuttumusta.. tehokasta jopa tehokkaan näköistäkin joskus kylläkin: ) kun sillä oppii päämääräänsä pääsemään, ajatuksena kaikki mulle heti tänne nyt.. 

Puolustuskoiralla nuorena.. saalispuolen ulkoistus on hieman ongelma.. mutta kun se viisaasti rakennetaan.. saaliiseenkin tulee näkyville sen auetessa jotain ihan muuta kuin asenne.. kaikki tänne heti mulle nyt.. se ottaa.. sen sitten. Tässä kohtaa herännyt oikeanlainen haluamani ja näkemäni saalis on se saalispuoli.. jossa on elämisen makua:)..

Nooh.. nämä nyt oli taas hajatelmia.. vähän ehkä erilaisia .. mutta sitähän se elämä on koiriemme kanssa - erilaisuutta..
Nemo ja saalispuolen löytyminen voi tapahtua tätäkin kautta





tiistai 4. maaliskuuta 2014

ensimmäinen palveluskoirani spu AKSELI vaan ei vähäisin sinänsä:)



Elämäni on aina ollut täynnä eläimiä; hevoset sekä  kotona oli aina koira;tai useampikin;  kissa; marsuja ; lintuja..sekä rakas sisarukseni raahasi kaikki irtilähtevät eläimet kotiimme.. joten eläintarhaa piisasi. Eläimet elivät kanssamme yhdessä suloisessa laumassa.. ilman mitään vaateita, ne olivat kanssamme.

Koirat
Koirat ovat kuintenkin omalla kohtaa loppupeleissä olleet aina se tärkein juttu.. koska ne ovat rinnallakulkijoita - sielunystäviä.  Koirassa parasta on se, että ne ovat sitä mitä ovat.. olit sitten itse ihan mitä vaan itse oletkin. Koirat; niiden kanssa voit olla nimenomaan  ilman, että ne sen kummemin sinua tai omaa olemistaan arvioivat.. ne ovat aina siinä..  Koiran turkki on kait kaikilla maailman kyynelillä sekä ilon ;surun;  että vihan vuoratuin pinta. ; Matka eläimen kera; se on kaikista henkilökohtaisin mitä maailmassa on.
Eli jatketaan koiruuksien esittelyä:

 Ensimmäinen ihan oma koirani; millä tarkoitan ihan omissa nimissäni ; omilla rahoilla hankittu oli saksanpaimenkoirauros
 Akseli (s.1979)
http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoira.aspx?RekNo=SF01833L%2F80&R=166.2  (sääli kun näissä vanhoissa linkeissä ei näy tulokset )
muta virallisia kansiin merkittyjä saavutuksia kokeista sille syntyi elämässään
PAJÄ AVO /PASU AVO ja soveltuvuus ja peruskokeen suorittanut raunioilla


 Ensimmäinen saksanpaimenkoirani; se nuoren ihmisen suuri haave. ideologia saksanpaimenen suhteen oli kait ja mahdollisesti Rintintin elokuvat. Viimeisen niitin kait asialle antoivat Mertasen Valton saksanpaimenet (paras saavutus kait näillä PAYK SM hopea) ja niiden ihmetystä herättävät temput kanamunien kantamasesta lähtien:) sekä ihastuttava Seri saksanpaimenkoira narttu jota kävin lenkittelemässä.. ja moni muu..
Akseli ja minä joskus 1980 
Akselin saapuminen
Oli haave ; ja kun se ensimmäinen koira/pentue  sattui kohdalle..
niin  eikun  osta akseli ja tee 800 markan vekseli. Tämän koiran kera ja avustamana tapahtui se johdattelu kaikenlaiseen palveluskoiratoimintaan mukaan. Mihin kaikkeen se kummallinen polku nyt yleensäkin ihmisen kuljettaakin harrastuksessaan koiran kanssa.



Koiristamme historiamme varrella - ehkä aika kultaa muistoja ehkä ei.. mutta jokaista niitä kaipaamme ystävänä; opettajana ja sielummetoverina
Tälläista koiraa kaipaisin nyt jälleen taaskin – olisi käyttökoiraa, ja oli silloinkin kerrakseen.Rotunsa tunnusmerkit täyttäen Akselista oli joka lähtöön.. ja vähän enempäänkin.


 Pentuaikansa kului lutjakkaasti ja kun tämä nyt on sen historian muistelua .. niin muistellaanpa sen edesottamuksia. Kaverina sillä oli kasvuaikana sekartotuinen pystykorvani Peni.. josta joskus toisaalla lisää. Paras kaverinsa oli tämä dobermannin pentu ; sisareni koira Oleg http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoira.aspx?RekNo=SF00492C/80&R=143 Niitä reenattiin yhdessä ja ne painivat yhdessä - elämä sujui voisi sanoa niillä aika lutjakkaasti.




Rita  akselin emä  teki kait elämäntyötään muutamia pentueita ja taisi kiertää useammalla omistajalla    http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoira.aspx?RekNo=SF261795%2F74

Isänsä Ben jokke teki elämänsä työtä jossain romuttamolla vartikokoirana http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoira.aspx?RekNo=SF16656B%2F72&R=166.2

isoisänsä svarttebagges esso oli käsittääkseni ruotsista suomeen tuotu.. ja tarina kertoi poliisin mellakkakoira.. totuus on kait jossakin asian suhteen.. mutta tarinat ovat mukavia..
http://www.pedigreedatabase.com/german_shepherd_dog/dog.html?id=395941

isosänsä näköä Akselissa oli paljon ; akseli oli vain paljon tummempi

svartte bagges esso S  28579/65

sisarus ja minä 1980 luvun alussa raunioreeneissä
ja niin tosissaan
Joke löydetty.. seuraavaa bongaamaan

AKSELI
Mitäpä hänestä voi kertoa:) mahtavan työmoraalin omaava koira joka kesti kaikki ohjaajansa huikeimmat ideat ..











Akseli
panosti paljon myös seuran kassaan:).. niinkuin hyvän työmoraalin kuuluvan harrastajan kuuluu antaa itsestään kaikki käyttöön..
Sen kanssa käytiin vartioimassa kaukaan tehtaiden rakennusvaiheessa olevaa tehdasrakennusta - silloin ei tarvinnut olla kuin se koira:).. ei lupia. Näin saimme koiriemme osallistuessa omalla panoksellaan seurallemme (lappeenrannan palveluskoirayhdistys ry) kerättyä edullisesti tavaraa raunioitten rakentamiseksi lamposaareen. Lukuisat lastenkoteihin ja lastentapahtumiin suuntautuvat vetokeikat - Suosittu hinuri Akseli kulki lujaa lähetellen viestinä rekineen ihmisten välillä ja veti isän ja lapset reessään .. ei pelottanut lapsia :).. Humppafestivaalien vartioinnit:) ja kaikki muu lisätoiminta mitä nyt tulee ja lankiaa
kun koiran kera harrastaa .

Pelastuskoirahomman tutuksi tekemistä
Pelastuskoirahommia ja näytöksiä joissa ihmisiä tutustutettiin tähän hyödylliseen toimintaan.. Ihmettä siihen aikaan herätti isoissa harjoituksissa koiran nopeus kun se painui rauniolla ja nopeaan tahtiin merkkasi viisitoistakin piiloa.. ensiapuryhmien juostessa perässä lippuineen merkkaamaan löytöjä ja "pelastamaan " hurjan näköisiksi merkattuja "onnettomuuden uhreja"

Savun keskeltä koneiden jylistessä ja paukkuessa niin niitä ihmisiä  vain löytyi mitä ihmeellisimmistä piilosista..
Hienoin "löytö" isossa erisysteemien keväisessä harjoituksessa jossa oli kuviteltu tilanne jossa iso laiva oli "kaatunut" ja etsimme sitten vielä "räyhää nuorisojengiä" .. oli kun koira ilmaisi metsästä rantaan painaen tukkien sekaan etääs haukkuen tehokkaalla bassollaan .. siellä oli sukeltaja puvussaan .. hieman ehkä pää näkyen.. Luotto nuorella ihmisellä ja oppiminen siihen omaan koiraan sai vaan ihan mahdottomia sfäärejä näissä tehoharjoituksissa..

Palveluskoirakokeet
Pelastustoiminnan lisäksi Akseli ura urkeni myös PAJÄ  AVO asteelle ja se oli jälkikoirana niillä opeilla mitä itse pystyin sille antamaan sanoisin nykyaikanakin ihan varteenotettava peli.. jos ja kun metsään pääsi kokeessa niin tulosta syntyi.. Siihen aikaan kokeissa tuli suorittaa ALO luokassa muistaakseni kaksi I tulosta tai kolme II tulosta jotta luokanvaihtoon oli oikeus, ja AVO luokassa kolme I tulosta seuraavaan vaihtoon. Kilpailijamäärät olivat yksittäisissä kokeissa nykyisten SM kisojen tasoa.. 30 koiran koe oli vielä pikkukoe:)..

Akselin toinen laji oli PASU (avo) millä uralla nuoren tytön keksijänlahjat olivat kovilla:) Maalimiehenä koiralle joutui toimimaan reenatessa itse .. ja irroitukset sun muut opeteltiin etäämpää tapahtuviksi käskemällä koira milloin mihinkin luonnonoksaan (lue puuhun)  kiinni.. mutta toimiihan ne koirat.. kun kekseliäisyyttä riittää:)


LPKY:n seuranmestarit joltakin 1980 alun ajalta
elo&erika  (haku); mie&akseli (suojelu); Vella&jawa (jälki) ja juha&? paras alkaja

kuva otettu jäähallinkentällä:).. silloin oli kait useimmiten koiria paikalla enempi kuin hallia:)..


Eli tavallinen koiruus jonka kanssa ajelehdimme tässä ihmeellisessä koiramaailmassa tutustuen vähän kaikkeen.. ja mihinkään ei ihan viimeisen päälle, mutta kaikki tehtiin kait niin sanostusti suurella sydämellä:).

Se myös sitkeydellään pelasti henkeni .. yön aikana pesästä oli pudonnut hellan eteen prikettiä.. ja lattia oli jo liekeissä kun koira sitkeällä haukulla sängyn vieressä ilmoitti asian.. eikä väistänyt pois.. vaikka herättäminen ei sille varmasti alkuvaiheessa herättämistä kovin mieltäylentävää ollut palautteen suhteen jota se sai.. ennenkuin ihminen heräsi todellisuuteen ja ymmärtämään että nyt jotain tapahtuu:).. ja koiralla on oikeasti asiaa..
Akseli:)