tiistai 21. tammikuuta 2014

Lauritsalan ratsastuskoulu ky 1985 -2003


Eläinten ja ihmisten kouluttamisessa/ohjaamisessa/rinnallakulkemisessa on ollut kunnia toimia - ja se tapahtui lähinnä vuosina 1985-2003 jolloin työskentelin työkavereinani hevoset, omassa yrityksessäni.  Onni tuona aikana oli, että moni hevonen työskenteli kanssani jotkut lähes alkuajoista loppuaikoihin saakka. Osa viettäen eläkeläisen elämää sitten vanhetessaan.
Minulla oli suuri kunnia myös luopuessani hevosista se, että sain niille paikat joissa ne pääsivät tutun ihmisensä kanssa jatkamaan elämäänsä eteenpäin. Hevoseni pääsivät hyviin paikkoihin ja osa niistä jatkaa vieläkin matkaansa ihmisten ystävinä.Hattu kourassa nöyränä kumarran ja kiitän, se on ollut yksi suuri lahja minulle että näistä suurista ystävistäni on huolehdittu ja rakastettu sekä niitä on kunnioitettu, niinkuin hevosta kuuluu kunnioittaa.
Moni niistä on elänyt todella vanhaksi; ja uskon, toivat paljon iloa vielä eläkevuosinaankin ihmisille.

Hevonen on yksi hienoimpia eläimiä jonka ihminen on käyttöönsä, rinnallakulkijaksi valjastanut..

Puhallus poskellasi
huurteiset turpajouhet..
lämmin höyryävä hevosen hien tuoksu ..
Kavion rapsahdus, hiljainen hörinä kun menet aamutallia tekemään..
rauhallinen rouskutus kun illalla ovet suljet..

mitä jäin kaipaamaan ajasta kun itselläni 14 vuotiaasta asti oli ollut hevosia..
Sitä tunnetta kun ajat tai ratsastat ja muutut yhdeksi tämän ison eläimen kanssa..
sitä tunnetta kun kävelet sen kanssa laitumella ..
istut kivellä ja se kulkee vapaana ympärilläsi..
ja se tulee
luoksesi..
puhaltaa korvaasi pyörittää turvallaan hiuksiasi..
ja painaa sitten luisen päänsä olkapäällesi ja vain on siinä ja hengittää..
sitä jäin kaipaamaan.

päxä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti